Vanha tuttu ja ravintolapäivä

Kamera meni rikki. Olin viikolla kuvaamassa Helsingin keskustassa, vaihdoin filmiä Rautatientorin laidalla. Suuntasin kohti rautatieasemaa, jonka portailla oli menossa vauhdikas Gigantin mainoksien jako. Sommittelin, tarkensin ja laukaisin… Ei tapahdu mitään! Kameran laukaisinta painaessa suljin ei toimi, mutta filmi vapautuu niin, että sen voi siirtää seuraavaan ruutuun. Pitää kiikuttaa kamera huoltoon alkuviikosta, toivottavasti sen saa vielä kirjattua.

Hankin tässä syksyllä toisenkin mittaetsinkameran. Sen ongelma tähän aikaan vuodesta on suurin ISO-arvo 400. Kameralle ei voi ”valehdella” ISO400-filmin olevan ISO800-filmiä. En myöskään jaksa kikkailla aukkoja manuaalisesti. Miettimisen jälkeen päädyin kaivelemaan varastolaatikoita. Aloitin vakavan kuvausharrastuksen käytetyllä Canon T70 -järjestelmäkameralla. Kaivoin T70:n esiin, ruuvasin siihen kiinni Canonin mainion 1.8 50mm -objektiivin.

Lauantaiaamuna ei satanut ja Helsingissä järjestettiin ravintolapäivä. Katukuvaajalla ei siis ollut mitään syytä jäädä kotiin. Parin ensimmäisen ruudun jälkeen tuntui mukavalta pidellä vanhaa tuttua T70-kameraa, kuvaaminen kävi kuin ajatus. Mutta olin täysin unohtanut miten äänekäs kamera on. Kameran ääni saa linnut lehahtamaan lentoon ja ihmiset hyppäämään seinille. Tai ainakin siltä katukuvaajasta tuntuu.

Ravintolapäivä oli houkutellut keskustaan jo aamupäivällä runsaasti ihmisiä. Itse tapahtuma vaikutti hieman vaisulta. Urheiluseura myymässä teollisestituotettuja piparilaatikoita tai muutaman euron kebabbia myyvän kojun taakse parkkeerattu pitseran henkilöauto, eivät ehkä herätä niitä mielikuvia joita minulla on ravintolapäivästä.

Mutta ihmisiä oli liikkeellä, ja kaduilla tapahtui kaikenlaista. Iloiset ihmiset ruokakojujen ympärillä tarjosivat hyviä kuvauskohteita, vaikka aina ei ilmassa ollutkaan suuria jännityksiä tai tunteita. Kuviin palataan sitten marraskuun galleriassa.

Arkistot

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *